Nyt kun olen selvinnyt laiskuudestani ja uuden elämän mullistuksista, voin hyvissä mielin päivittää... muutaman kuukauden tapahtumia :D En sentään kaikkia, mutta pääkohdat ainakin mainitsen.
Ensimmäinen yliopistovuoteni alkoi suhruisesti, en muistanut ilmottautua kursseille ennen deadlinea, sekoitin kaikki päivät enkä tullut tuutoreiden järjestämille tapahtumille. Hämmenyksen ja kaaoksen jälkeen osasin kyllä sopeutua ja pärjään nyt ihan kivasti. Koulua on kivaa, kaverit on kivoja ja kotini on ihana!
Pirput parput!!
Monkin silkkipaitaPallojen lisäksi rakastan valoa, ja olin kuin Naantalin aurinko, kun äiti toi pimeään yksiööni pöytälampun...
... jonka valaistusteho on niin vahva, että se valaisee joka ikisen kolkan huoneessani. Nyt voin lukea iltaisin!! :D
Ja uskon, että tyhjähköstä yksiöstäni tulee päivä päivältä enemmän kotoisampi, ja viihdyn entistä enemmän täällä. Mutta pitänee muistuttaa (eikä kauheasti muistutusta tarvitse, kun tietää tämän vuokran hinnan...), ettei tästä tule ikuista kotia.
