Ensimmäinen yliopistovuoteni alkoi suhruisesti, en muistanut ilmottautua kursseille ennen deadlinea, sekoitin kaikki päivät enkä tullut tuutoreiden järjestämille tapahtumille. Hämmenyksen ja kaaoksen jälkeen osasin kyllä sopeutua ja pärjään nyt ihan kivasti. Koulua on kivaa, kaverit on kivoja ja kotini on ihana!
Pirput parput!!
Monkin silkkipaita
Pallojen lisäksi rakastan valoa, ja olin kuin Naantalin aurinko, kun äiti toi pimeään yksiööni pöytälampun...
... jonka valaistusteho on niin vahva, että se valaisee joka ikisen kolkan huoneessani. Nyt voin lukea iltaisin!! :D
Ja uskon, että tyhjähköstä yksiöstäni tulee päivä päivältä enemmän kotoisampi, ja viihdyn entistä enemmän täällä. Mutta pitänee muistuttaa (eikä kauheasti muistutusta tarvitse, kun tietää tämän vuokran hinnan...), ettei tästä tule ikuista kotia.
pallojaaaaa! :)<3
VastaaPoista