torstai 5. joulukuuta 2013

Syksy 2013

Tänään satoi lunta, toivottavasti se ei sula huomiseen mennessä. Ikävöin hiihtämistä ja kaipaan kunnon talvea. Nyt on aika sanoa hyvästit tämän vuoden syksylle ja muistella sen kohokohtia!

Rakkaat edesmenneet STD-kurpitsat


Mammonaa pääsi ulkoiluttamaan



Halloweenia odotellessa!

Mammona ja kosija



Vaimon luona kylässä - vaimo ja hanhikki!

Parasta ruokaa ikinä!

Synttärikukat


Synttäreiden vietto Tsaarin luona

Ikeassa käynti = elämänlaadun parantaminen

Halloweenia juhlittiin kasvomaalauksella



Kuvapläjäys on paras, ja päivitys. :D

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Kuningas Mammona on syntynyt!



Minulla on ollut kaksi vuotta projektina luoda jonkinlainen eläinperäinen sisustuskoriste. Halusin sen olevan kallo, kun inspiroiduin Turun Stockmannin miestenosaston hopeisista vuorikauriin kallo-koristeista. Sika oli mielestäni sellainen eläin, jonka jäänteet sai helposti suoraan teurastamosta. Kuitenkaan en tehnyt reissua lähimpään teurastamoon, sillä en omista autoa enkä välttämättä osaisi suostutella autoa omistavaa kaveria mukaan reissuun.

"Moi, saanks lainata sun autoa?"
"Miksi?"
"Tarvitsen kyydin teurastamoon."
"... Miksi???"
"Haluan sieltä kallon." *viaton hymy perään*
"MIKSI???"

Siispä projekti joutui pariksi vuodeksi jäihin. Onneksi sain sian kallon käsiini, kun olin erään ison firman juhlissa tarjoilijana, ja siellä tarjottiin juhlioille savustettua kinkkua, joksikin nämä kinkut olivat kokonaisia savustettuja viljaporsaita. Katselin näitä possuja suurella mielenkiinnolla, mutta mieleeni ei ole vielä putkahtanut ajatusta, voisinko ottaa tämän pään kotiini, kunnes vasta illemmalla. Kysyin pääkokilta lupaa ja hän suostui. "Ota vaan! Menee kuitenkin roskiin."

Sujautin possun pään ja sorkan mustaan jätesäkkiin työpäivän päättyessä ja poljin Tampereen pimeillä kujilla poliisia väistellen :D Epäilystä herätti vasta kun pääsin kotiin asti, kun S ihmetteli, mitä pussissa on.

"Siellä on sian pää" *maaninen irvistys päälle*



S ei meinannut heti uskoa, mutta Donja hyppeli onnesta soikeana haistaessaan mehevän savustetun possun hajun. Avan kassin keittiössä, heitin sorkan Donjalle ja rupesin irroittamaan helpot osat päästä pois.

Viikonloppuna minulla ei ollut aikaa työstää sian päätä yhtään sen enempää, siispä säilytin kallon ja lihat meidän pienessä jääkaapissa. Pakastimeen oli turha tunkea mitään, sillä se on hädin tuskin digiboksin kokoinen. Seuraavan kerran kävin kallon kimppuun viikonlopun jälkeen.

Jälleen veitsellä silvottiin kalloa, ja lopullinen siistitty versio heitettiin isoon kattilaan kiehumaan muutamaksi tunniksi. Liha lähti helposti irti, ja pian kallo oli ihan siisti.




"pig, i am your father..." "NOOOOO!"

Ällöttävintä puuhassa oli aivojen osuus. Mietin hetken, miten ne saisi kallosta pois ja aloin tökkimään veitsellä kallon takaosaa. Laiton kallon takaisin kiehuvaan veteen, otin sen hetken päästä sieltä pois ja ravistin kalloa kuin helistintä ympäri keittiötä. S tuli tasaisin väliajoin keittiöön ihmettelemään, mitä tein. Aivot tulivat mössönä ulos ja ne haisivat kuolemalle, että päätin heittää ne roskiin sen sijaan, että ruokkisin niitä koiralleni. En halua, että Donja ripuloi kaksi viikkoa putkeen.

Osa kallon hampaista lähti keitettäessä pois, ja etuhampaat lähtivät todella helposti irti, mikä harmitti minua kovasti. Päätin kuitenkin ottaa talteen nämä etuhampaat ja liimata ne prosessin lopussa paikoilleen.

Jätin kallon kuivumaan keittiön työpöydälle viikoksi ja jälleen viikonloppuni oli sen verran vauhdikas, etten kerennyt olemaan yhtään kotona. Kotiin saavuttuani vastaan tuli mädäntynyt haju, joten päätin tehdä heti asiall jotain. Laitoin kallon jälleen kiehumaan kattilaan. Kuuma vesi sai liuotettua haisevan rasvan pois, mutta vesi ei näyttänyt kovin kivalta kylvyn jälkeen...


Olin ostanut vähän tarvikkeita helpottaakseen kallon puhdistamista. Minulla on hammaslääkärin tökkimisvehkeiltä näyttäviä välineitä, joilla sain kaavittua vaikeimmat lihat vaikeimmista koloista. Samalla sain puhdistettua kallon nenäontelon, johon meni ainakin kaksi tuntia. Se oli prosessin vaikein ja turhaututtavin (ja ällöttävin) osio.

Jätin kallon taas kuivumaan yön yli ja menin seuraavana päivänä kauppaan ostamaan valkaisuainetta. Lillutin kallon siinä tökötissä ja ajattelin tarkistaa asiaa vielä varmuuden vuoksi netistä. Joku eläintentäyttäjä neuvoi, että kalloja kannattaa valkaista vetyperoksiidilla. Kloridia taas ei saa käyttää, sillä se hajoittaa luun rakenteen. Hups. Juoksin äkkiä pelastamaan kallon lilluvedestä, onneksi kuitenkin kallolle ei käynyt suinkaan. Huuhtelin kallon vedellä ja laitoin työpöydälle kuivumaan yön yli.



Sunnuntaina päällystin kallon gessolla ja maanantai-iltana Annan avustamana spraymaalasin kallon kultaisella sisustusmaalilla. Ja a la vot! vuosien projekti ja kahden viikon prosessi on valmis. Olen vieläkin todella tyytyväinen lopputuloksesta ja nyt suunnittelen seuraavaa kohdetta. :)

gessotusvaihe


valmis gessotus

lopputulos!

lauantai 7. syyskuuta 2013

Summer 2013 ja muuta kivaa tapahtunutta vuosien varrella

Long time no ABC!

Muistin tämän blogin olemassaolon vasta tämän vuoden keväällä, kun kirjoitin kieliharjoittelublogia Venäjällä. Tutkin arkistojani ja bhuomasin, että edellinen postaus oli vähän ennen joululomaa 2011... kröhöm, olisko nyt aika päivittää, mitä minulle nykyään kuuluu :D

Vuonna 2012 on tapahtunut ihan sikana kaikkea elämää mullistavaa: olin muuttanut poikaystäväni S:n kanssa yhteen, muutimme isompaan ja halvempaan opiskelija-asuntoon ja pieni perheemme on saanut karvaisen lisäyksen, josta lisää blogissa Susilapset.

Ikävöin suuresti edellistä elintasokämppääni, sillä nykyisellä kämpällä on ruma harmaa muovilattia, jota vihaan sydämestäni kyllyydestä. Kämppä on rakennettu 70-luvulla, eikä tätä ole viitsitty remontoida sen jälkeen, siispä keittiö on alkuperäisessä kunnossa ja paikat hajoo hiljalleen. Ennen kun muutimme tänne soitin kaikki TOAS:in ukkelit ja talonmiehet läpi, että saisin tehtyä edes jotain kämpän hyväksi. Ei mennyt kuin 2 viikkoa, niin asunnosta on tullut ihan asumiskelpoinen, mutta mua ahdistaa vieläkin tulla joka ilta kotiin töistä tai koulusta. Kämpän feng shui ei toimi. Valaistus ei toimi. Kaikki on huonosti. Haluan pois. Pois pois pois!

Siitä huolimatta kämppä sijaitsee mitä idyllisimmällä paikalla Tampereella: lähistöllä on metsä ja pururata, kansanuimala ja vanhainkodit, joten ulkoilumahdollisuudet ja rauhallisuus on taattu! Tampere on minusta todella kiva kaupunki, ja olen viihtynyt täällä paljon. :)

Se siitä vuodatuksesta.

Tämä kesä on mennyt töitä tehdessä, mutta ehdinpä viettää kesää oikein kunnollakin! Kävin jopa uimassa pitkästä aikaa! MITÄ!! Näin paljon uin viimeksi öö yläasteella. Jos silloinkaan. Tänä kesänä syötiin myös herneitä, mansikoita ja kirsikoita, ostettiin pioneita torilta ja hirveesti kaikkea "hyödyllistä" :D Kävin Jex Thothin keikalla, Hammer Open Airissa ensimmäistä kertaa asiakkaana enkä tehnyt päivääkään orjatyötä! Pesin olohuoneen maton KÄSIN, kävin mökkeilemässä ja veneilemässä. Kouluhommat tein vasta viimeisellä viikolla ennen koulujen alkua ja tämä oli hyvä. Paras kesä aikoihin :) Ainiin, tutustuin lisäksi uusiin mahtaviin tyyppeihin! Jee! Ainoa, mikä olisi pitänyt tehdä, on nähdä enemmän vanhoja kavereita, ne jäi vähän vähemmälle huomiolle :c anteeksi!

Ja nyt kuvaoksennus tähän:






























(c) Hanna Paasiharju




(c) Anna Sorsa







Kuvat ovat siis satunnaisessa järjestyksessä, mutta näistä näkee, että kivaa oli! :D

Lopuksi kettukevennys: