Kuningas Mammona on syntynyt!

Minulla on ollut kaksi vuotta projektina luoda jonkinlainen eläinperäinen sisustuskoriste. Halusin sen olevan kallo, kun inspiroiduin Turun Stockmannin miestenosaston hopeisista vuorikauriin kallo-koristeista. Sika oli mielestäni sellainen eläin, jonka jäänteet sai helposti suoraan teurastamosta. Kuitenkaan en tehnyt reissua lähimpään teurastamoon, sillä en omista autoa enkä välttämättä osaisi suostutella autoa omistavaa kaveria mukaan reissuun.

"Moi, saanks lainata sun autoa?"
"Miksi?"
"Tarvitsen kyydin teurastamoon."
"... Miksi???"
"Haluan sieltä kallon." *viaton hymy perään*
"MIKSI???"

Siispä projekti joutui pariksi vuodeksi jäihin. Onneksi sain sian kallon käsiini, kun olin erään ison firman juhlissa tarjoilijana, ja siellä tarjottiin juhlioille savustettua kinkkua, joksikin nämä kinkut olivat kokonaisia savustettuja viljaporsaita. Katselin näitä possuja suurella mielenkiinnolla, mutta mieleeni ei ole vielä putkahtanut ajatusta, voisinko ottaa tämän pään kotiini, kunnes vasta illemmalla. Kysyin pääkokilta lupaa ja hän suostui. "Ota vaan! Menee kuitenkin roskiin."

Sujautin possun pään ja sorkan mustaan jätesäkkiin työpäivän päättyessä ja poljin Tampereen pimeillä kujilla poliisia väistellen :D Epäilystä herätti vasta kun pääsin kotiin asti, kun S ihmetteli, mitä pussissa on.

"Siellä on sian pää" *maaninen irvistys päälle*

S ei meinannut heti uskoa, mutta Donja hyppeli onnesta soikeana haistaessaan mehevän savustetun possun hajun. Avan kassin keittiössä, heitin sorkan Donjalle ja rupesin irroittamaan helpot osat päästä pois.

Viikonloppuna minulla ei ollut aikaa työstää sian päätä yhtään sen enempää, siispä säilytin kallon ja lihat meidän pienessä jääkaapissa. Pakastimeen oli turha tunkea mitään, sillä se on hädin tuskin digiboksin kokoinen. Seuraavan kerran kävin kallon kimppuun viikonlopun jälkeen.

Jälleen veitsellä silvottiin kalloa, ja lopullinen siistitty versio heitettiin isoon kattilaan kiehumaan muutamaksi tunniksi. Liha lähti helposti irti, ja pian kallo oli ihan siisti.

"pig, i am your father..." "NOOOOO!"

Ällöttävintä puuhassa oli aivojen osuus. Mietin hetken, miten ne saisi kallosta pois ja aloin tökkimään veitsellä kallon takaosaa. Laiton kallon takaisin kiehuvaan veteen, otin sen hetken päästä sieltä pois ja ravistin kalloa kuin helistintä ympäri keittiötä. S tuli tasaisin väliajoin keittiöön ihmettelemään, mitä tein. Aivot tulivat mössönä ulos ja ne haisivat kuolemalle, että päätin heittää ne roskiin sen sijaan, että ruokkisin niitä koiralleni. En halua, että Donja ripuloi kaksi viikkoa putkeen.

Osa kallon hampaista lähti keitettäessä pois, ja etuhampaat lähtivät todella helposti irti, mikä harmitti minua kovasti. Päätin kuitenkin ottaa talteen nämä etuhampaat ja liimata ne prosessin lopussa paikoilleen.

Jätin kallon kuivumaan keittiön työpöydälle viikoksi ja jälleen viikonloppuni oli sen verran vauhdikas, etten kerennyt olemaan yhtään kotona. Kotiin saavuttuani vastaan tuli mädäntynyt haju, joten päätin tehdä heti asiall jotain. Laitoin kallon jälleen kiehumaan kattilaan. Kuuma vesi sai liuotettua haisevan rasvan pois, mutta vesi ei näyttänyt kovin kivalta kylvyn jälkeen...

Olin ostanut vähän tarvikkeita helpottaakseen kallon puhdistamista. Minulla on hammaslääkärin tökkimisvehkeiltä näyttäviä välineitä, joilla sain kaavittua vaikeimmat lihat vaikeimmista koloista. Samalla sain puhdistettua kallon nenäontelon, johon meni ainakin kaksi tuntia. Se oli prosessin vaikein ja turhaututtavin (ja ällöttävin) osio.

Jätin kallon taas kuivumaan yön yli ja menin seuraavana päivänä kauppaan ostamaan valkaisuainetta. Lillutin kallon siinä tökötissä ja ajattelin tarkistaa asiaa vielä varmuuden vuoksi netistä. Joku eläintentäyttäjä neuvoi, että kalloja kannattaa valkaista vetyperoksiidilla. Kloridia taas ei saa käyttää, sillä se hajoittaa luun rakenteen. Hups. Juoksin äkkiä pelastamaan kallon lilluvedestä, onneksi kuitenkin kallolle ei käynyt suinkaan. Huuhtelin kallon vedellä ja laitoin työpöydälle kuivumaan yön yli.

Sunnuntaina päällystin kallon gessolla ja maanantai-iltana Annan avustamana spraymaalasin kallon kultaisella sisustusmaalilla. Ja a la vot! vuosien projekti ja kahden viikon prosessi on valmis. Olen vieläkin todella tyytyväinen lopputuloksesta ja nyt suunnittelen seuraavaa kohdetta. :)

gessotusvaihe

valmis gessotus

lopputulos!